Red Tail Median kehittämä uusi verkkolehden konsepti on otettu käyttöön Alueviestissä. Verkkolehti pitää sisällään yritysmedian lisäksi helpot sisällön tuotannon välineet lehden toimitukselle ja vieraileville kirjoittajille. Verkkolehti tuottaa paperilehdelle asiakkaita verkkomaksuun integroidun rivi-ilmoitusten jätön muodossa.

Konsepti on suunnattu vanhoille ja uusille medioille jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa verkossa. Konsepti on toistaiseksi saatavilla Lähimedian toimittaman ja Red Tail Median kehittämän yritysmedian yhteydessä. Perusta kokonaan uusi media tai lisää nykyisen mediasi verkkosivuston liiketoimintaa ottamalla meihin yhteyttä.

Red Tail Media on aloittanut yhteistyön Lähimedia Oyn kautta mediayhtiöille. Mediayhtiölle on tarjolla uudenlainen yritysmedia joka sisältöpohjaisesti ohjaa kuluttajat tuotteiden ja palveluiden luokse. Yrittäjille media tarjoaa luonnollisesti verkkoon sopivan tavan ilmoittaa ja kertoa tuotteistaan luotettavasti paikallisten tuttujen mediabrändien yhteydessä. Hinnoittelu mahdollistaa järkevän verkkomarkkinoinnin myös pienille ja keskisuurille yrityksille joille verkkomarkkinoinnissa on toistaiseksi ollut niukasti sopivia mediatuotteita.

Konsepti on ollut käytössä menestyksekkäästi Ilkassa, Pohjalaisessa ja Lapin Kansassa. Uutta Lähimedia Oy:n kautta toteutetussa palvelussa on kokonaisuus jossa ylläpidon lisäksi myös myynti, asiakaspalvelu ja laskutus tarjotaan tavalla joka minimoi mediayhtiön tarvetta investointeihin.

Lähimedian ensimmäiset yhteistyökumppanit ovat verkkolehti Uusi Suomi ja Hämeenlinnassa ilmestyvä Hämeen Sanomat.

Olen ollut tekemisissä erilaisten johtajien kanssa neljännesvuosisadan. Se on pitkä aika. Sinä aikana minua on alkanut ärsyttää yksi tyypillisesti suomalaisten johtajien piirre; päämäärätön jahkailu. Asioista tiedetään valtavasti teoriatasolla, mutta varsinaisia päätöksiä ei tunnuta saavan aikaan. Tai niitä ei uskalleta tehdä. Ymmärrän toki, että monet ns. ylemmän keskitason johtajat pelkäävät yrityksen rakenteiden tai yleensä tekemisen tuomia muutoksia valtavasti. Se kun voi heikentää heidän omaa asemaansa merkittävästi. Aiheesta on jopa tutkimukseen perustuvaa tieteellistä näyttöä. (Jos oikein muistan, niin viime numeron Faktassa oli aiheesta pieni juttu.)
Minulla on johtajuudesta hyvin yksinkertainen käsitys. Johtaja tekee päätöksiä. Ja johtajaksi tullaan siitä syystä, että valittu yksilö osaa tehdä päätöksiä epävarmoissakin oloissa ja hyvin rajallisen tiedon varassa. Ja joskus syntyy virhepäätöksiä. Sille ei voi mitään. Ja joskus näistä päätöksistä on myös kannettava ikävääkin vasttuuta. Toisaalta juuri tästä johtajille maksetaan korkeampaa palkkaa, vai mitä?

Miksi kirjoitan tästä asiasta? Tänä päivänä kukaan markkinointijohtaja tai mediayhtiön päätoimittaja ei voi olla enää tietämätön mitä merkitsee sanat sosiaalinen media, yhteisömedia tai yhteisöllinen media. Siitä olen varma. Asiasta tunnutaan olevan jopa innostuneitakin monissa yrityksissä. Mutta silti siirtyminen konkreettisiin tekoihin tuntuu olvevan työn ja tuskan takana. Aiheeseen ei haluta tarttua. Halutaan pitäytyä perinteisissä malleissa, koska ne ovat päättäjän omalta kannalta turvallisia. Ainakin lyhyellä tähtäimellä. Onhan sosiaalinen media asiana uusi ja sillä on toki omat riskinsä. Mutta ne yritykseen kohdistuvat riskit tulevat toteutumaan joka tapauksessa. Jos joku asia ei ole niinkuin sen pitäisi organisaatiossa , se tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Se on väistämätöntä. Se ei ole sosiaalisen median vika, vaikka sitä tänään usein käytetäänkin asioiden julkituomisen kanavana. (Tämä sosiaalisen median piirre muuten kuvaa hyvin nykyistä mediaympäristöä; asioista viestiminen ja niiden julkitulo on nyt paljon nopemapaa kuin esim. kymmenen vuotta sitten. Se on ajan kuva, jota monet ns. johtajat eivät tunnu käsittävän.)

Koska tämä päätöksenteko on vaikeaa, annan muutaman konkreettisen ohjeen ja teesin siitä, miten sosiaalisen median asioita kannatta pohtia:

* Digitaalisuuden merkitys kokonaisuudessaan tulee olemaan yrityksille ja medioille valtava haaste ja mahdollisuus. Se tulee väistämättä muuttamaan yritysten rakenteista ja voimasuhteita markkinoilla.

* Yhtesömedia on tullut jäädäkseen. Sitä ei voi/kannata vastustaa. Silötä ei kannata sulkea silmiään. Kuten aikoinaan: Rock´n´Roll is here to stay.

* Yritysten kannattaa avata omaa tuotekehitystään omille asiakkailleen sosiaalisen median avulla. Sama koskee asiakaspalvelua, sisäisiä johtamisvälineitä sekä markkinointia. Juuri nyt näissä kaivataaan nopeita ja rivakoita päätöksiä. Muuten ei kunnian kukko laula.

* Unohda yhteisöllisyyden kohdalla “one shotit”. Sosiaalinen media on huono paikka markkinointikampanjoille, jotka kestävät kolme kuukautta. Ihmiset suuttuvat jos heitä kohdellaan objekteina ja esim. heidän tekemälleen sisällölle ei anneta sille kuuluvaa kunniaa. Tee heti alkuun komen vuoden ohjelma.

* Vaikka toimitkin pitkäjänteisesti, älä aloita Baabelin tornin rakentamista. Aloita yksinkertaisilla ja edullisilla malleilla. Kehitä ympäristöä vähitellen. Sen asiakkatkin ymmärtävät. Ja toisaalta, oma asemasikaan ei ole vaakalaudalla.

* Brändää yhteisölliset palvelusi kunnolla ja tee niille oikea lanseeraaminen. Käytä luovuutta ja hae markkinalta uutta positiota. Johtajien jahkailun vuoksi pelikentällä on tilaa.

*

Tässä on yksi mielenkiintoinen artikkeli. Jutun otsikko sai minut lukemaan jutun ihan loppuun saakka. Sanottakoon heti alkuun, etten ole kirjoittajan kanssa aivan kaikista asioista samaa mieltä. Minä en usko sanomalhtien totaaliseen katoamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siihen on montakin eri syytä: käyttöliittymä on hyvä, vanhempi sukupolvie ei oikein osaa elää ilman lehteä jne.

Sen sijaan siitä olen samaa mieltä, että sanomalehdenlehden on keksittävä itsensä uudestaan.

Perinteinen lehti ei enää ole mielenkiintoinen. Sen rooli on monessa mielessä hukassa. Nopeaan uutsivälitykseen se on auttamattomasti hidas ja toisaalta esimerkiksi minua eivät kiinnosta monet lehtien perinteiseen rakenteeeseen kuuluvat osat ollenkaan. Omalla kohdallani niitä ovat mm. pikkuilmoitukset ja urheilu. Leheden ostaessani maksan siis turhasta tauhkasta. Oma haastensa tulee luonnollisesti täältä digitaalisesta puolelta. Tänään mainostajilla on oma suorakanavansa kuluttajien luokse tässä digitaalisessa ympäristössä. Mihin ne tarvitsevat hidasta ja vanhanaikasta mediaa?

Sanomalehtien mahdollisuus on niilen brändissä. Luotettava. Pysyvä. Asiantunteva. Puolueeton. Sisältöammattilainen. Niitä sanoja tavalliset ihmiset liittävät sanomalehtien brändiin. Ongelma on vain se, että brändillä ei monessa lehdessä ole sellaista vastuullista johtoa, joka ymmärtäisi myös brändin päälle. Ja tällä en nyt tarkoita sitä, että lehtiin pitäisi palkata mustapukuisia brändijeesuksia puhumaan epäselvää brändijargonia. Pikemminkin päinvastoin. Sen sijaan sanomalehtien on tehtävä sellaisia digitaalisia palveluita joilla on arvoa lehden “lukijoille” (joka on väärä sana, mutta paras jonka tähän hätään keksin.). Ja nämä palvelut eivät voi olla suoria kopioita lehdistä. Se tie ei toimi ja se on kiistatta todistettu. Jos brändi saadaan siirrettyä digiympäristöön onnistuneesti, niin kyllä ne mainostajat silloin seuraavat perässä.

Suomeen on ilmestynyt viime viikkojen aikana monta uutta ns. digitoimistoa. Osa näistä on uusia, osa sellaisia jotka ovat jonkin mainostoimiston “tyttäriä” tai “imported from somewhere else”.

On hienoa, että digitaalisuudesta ollaan kiinnostuneita. Se luo uskoa siihen, että tällä alueella tapahtuukin jotakin.

Mainostoimistot perustivat vastaavaan tahtiin nettiyksiköitään viimeksi 2000-luvun taitteessa. Moni näistä yksköistä on kadonnut/fuusioitu sen jälkeen. Käytännössä kun töitä ei riittänytkään kaikille. Muun toimiston tekemän tuotannon muuttaminen nettiin ei lyönytkään leiville. Sen sijaan tosi ammattimaiset yhtiöt, kuten Valve tai Nitro, voivat käsittääkseni kohtuullisen hyvin.

Olen jäänyt pohtimaan sitä, mitä nämä uudet toimistot tekevät? Olen joidenkin kanssa saanut tehdä yhteistyötä ja enemmän minulle on jäänyt kysymyksiä kuin vastauksia. Monesti puheet ovat suuria mutta se oikea osaaminen aika kapeaa. Valitettavasti. Digitaalisuuden vaikutusten/mahdollisuuksien ymmärtäminen on vielä lapsenkengissä. Ja joskus ihan graafinen suunnittelukin tökkii.

En oikein jaksa uskoa siihen, että digitoimistot pääsevät kovin helpolla tekemään pitkäjänteistä digitaalista markkinoinnin suunnittelua, irrallaan emon tekemisistä. Kyllä kaiketi se leipä edelleen tulee kampanjoiden väsäämisestä, vai kuinka? Toimistojen rakenne kun ei oikein suosi muuta. Totta kai ymmärrän, että mainostoimisto haluaa siivun myös digitaalisesta suunnittelusta. Sen sijaan malli ei nykyisellään minua kovin vakuuta. “Hyvä suunnittelija suunnittelee kampanjan mihin kanavaan tahansa.”, on minulle lausunut alan raskaansarjan vaikuttaja. Ja olen hänen kanssaan kohtuullisen samaa mieltä.

Täsä kritiikistäni huolimatta toivon kaikille onnea. Ilman tekemistä ei synny mitään uutta. Jos lapiota heiluttaa sata ojankaivajaa, syntyy valtaoja nopeammin kuin yhden miehen toimesta. Sadassa miehessä saa olla mukana muutama vähän huonompikin lapionheiluttaja. Näin minua opasti edesmennyt isäukkoni, joka on kaivanut käsipelillä aika monta kilometriä ojaa. Ei siis muuta kuin digilaiot heilumaan!

Uutisten/tutkimuksen mukaan mainostaja ei luota internettiin. Rehellisesti sanottuna, en nyt oikein ymmärrä markkinoijien huolta. En ole nähnyt kyseistä tutkimusta kokonaisuudessan mutta muiden lehtitietojen mukaan ko. kyselyyn on haasteteltu 3.000 markkinoinnin ammattilaista maailmanlaajuisesti. Saman tutkimuksen mukaan muute 65% mainonnasta lukitellaan tehottomaksi eli sillä ei ole vaikutusta kuluttajien päätöksentekoon.

Tämä onkin tutkimuksen ongelma. Siinä puhutaan sekaisin mainonnasta ja markkinoinnista. Näin oletan.

Ja sama koskee internettiä. Minusta yritysten olisi jo alettava vimmeinkin nähdä neti todelliset mahdollisuudet. Se onko yrityksen banneri oikeassa paikassa ei loppujen lopuksi ole niin tärkeä

Forrester Research on yhtiö joka ennustaa tulevaisuutta työkseen. Itse olen näitä ennustuksia seurannut tuolta 90-luvun lopulta saakka. Ikävä kyllä, minusta ne ovat aika usein olleet pielessä. Ehkä ne omat muistot näistä harhaan menneistä ennusteita kultaiselta WAPin alkutaipaleelta vääristävät muitakin muistoja. Mene ja tiedä. Jos ne ennusteet olisivat silloin osuneet kohdalleen me eläisimme nyt varsin toisenlaista aikaa. Tuskin minäkään tässä näistä asioista viisastelisin.

Nyt Forrester on ennustanut web 2,0:n tulevaisuutta. (Tämä 2.0 on muuten sana jota inhoan. Käytän sitä kuitenkin poikkeuksellisesti tässä artikkelissa) Ja ennusteen mukaan 2.0 on kuin turboahdettu ferrari Sakasn autobhaninlla. Tekijät revitään käsistä ja muutenkin tulevaisuus näyttää todella auvoiselta.

Markkinan kehitys näyttää aika suotuisalta voin jopa hienoisesti uskoa, siihen mitä Forrester sanoo. Suomessa artikkelin mukaan olisi kuitenkin töitä tiedossa. Meillä kun web 2.0 ei ole ollut kovin suuressa huudossa yritysten omien sisäisten prosessien kehittämisessä. Syytä asennemuutokseen kuitenkin näyttäisi olevan. Muualla nämä 2.0 “härpäkkeet” kun ovat juuri yritysten sisäisten prosessien käytössä ja lyömässä juuri läpi yrityksen ja asiakkaan väliseen kommunikointiin.

Suomalaisten lehtien levikki on taas tarkastettu. Alalla mennään tuttua rataa: levikit supistuvat maltillisesti. Hesarilla pudotus oli 1,5% luokkaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on pysytellyt minusta siinä 1-2% välissä. Ei paljon vuodessa, mutta trendinä huolestuttava. Siis jos olisin Hesarilla töissä. Muutenkin levikkien etenkin nousut ovat ovat kovin pieniä.

Minulta on muutaman kerran ksytty tätä asiaa. Yritän siis antaa jonkinlaisen vastauksen. Kaikkea en pysty tai voi sinulle kertoa, mutta perusperiaatteet löydät tästä artikkelista. Käytäntömme nimittäin on, että emme ota toimeksiantoja asiakkaamme suorilta kilpailijoilta. Ja samoin olemme suhteellisen vaitonaisia asiakkuuksistamme, vaikka ne ovatkin yleensä julkisia. En usko, että sinäkään haluaisit meidän kertovan muille millaisia suunnitelmia sinulla on. Vai olenko väärässä?

Mutta jos ensin käytäisiin läpi näitä kovia faktoja. Red Tail Media on 2005 perustettu suomalainen, yhteisöllisen median tuotantoyhtiö, joka kehittää ja toteuttaa sosiaalisen median formaatteja. Meitä on viisi henkilöä ja lisäsksi kattava alihankkijaverkko. Nämä meidän formaattimme on suunnattu mediayhtiöille ja kuluttajbrändeille.

Red Tail Median syntymiseen vaikutti näkemys siitä, että perinteisen media- ja markkinointiympäristön raju ja nopea muutos vaatii median ja markkinoinnin tekijöiltä aivan uudentyyppistä tapaa toimia. Jo silloin oli näkyvissä uudentyyppisten palveluyritysten tarve tällä markkinalla. Me emme ole perinteinen “digi”- tai mainostoimisto tai konsulttiyritys. Me tuotamme kokonaisuuksia joista kannamme myös vastuun. Koska asiakkaitamme ovat mediayhtiöt ja Suomen suurimmat markkinoijat, kaikessa tekemisessämme luonnollisesti korostuvat markkinoinnnin ja sisällön haasteet ja mahdollisuudet. Vuoden 2007 aikana uutena ryhmänä esille ovat nousset asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää yhteisöllistä mediaa sisäisissä prosesseissaan.

Mitä ne meidän formaatit oikein ovat?

Me puhumme formaateista, koska parempaakaan sanaa emme niille kokonaisuuksille joita toimitamme ole keksineet. Formaatti on kokonaisuus, joka muodostuu konsultoinnista, teknologiasta ja palveluista. Asiakkaamme tarpeista lähtevä formaatin rakentaminen on prosessi, joka yleensä alkaa konsultaatiosta ja päättyy teknologian avulla rakennetun kokonaisuuden lanseeraamiseen palveluineen ja tämän kokonaisuuden ylläpitoon. Yhteinen piirre kaikille formaateillemme on yhteisöllisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa ihmisten ja palvelun omistajien osallistumista yhdessä sisällön tuottamiseen ja jakamiseen, hyvinkin erimuotoisissa palveluissa.

Onnistumisen takaa selvä verkostoitumismalli.

Red Tail Median toiminta perustuu verkostoitumiseen ja olemme korostuneesti sijoittaneet voimavaroja tämän toiminnan kehittämiseen. Konseptisuunnittelu sekä projektinjohto säilyvät aina Red Tail Median omissa käsissä. Siitä meille maksetaan. Verkostomme kautta pystymme nopeasti hankkimaan lisää kulloinkin tarvittavaa osaamista, kuten koodaamista, visuaalisen ilmeen ja käytettävyyden suunnittelijoita jne. Käytämme parhaita mahdollisia – mutta myös kustannustehokkaita – alihankkijoita ja pyrimme pitkiin liikesuhteisiin heidän kanssaan. Malli toimii, mutta alkuvaiheesa toki olemme oppirahamme maksaneet.

Asiakas saa konkreettisia hyötyjä

Yhteisöllisyys ei sinällään ole uutta – mutta uudet digitaalisuus ja sen mukanaan tuomat keinot mahdollistavat uusia ratkaisuja asiakkaiden kanssa toimimiseen. Palveluissa ihmiset pyritään saamaan osallistumaan sekä sitoutumaan brändiin pitkällä tähtäimellä, muutoinkin kuin kuluttajina ja ostavina asiakkaina.

Yrityksille yhteisöllinen media tarjoaa mahdollisuuksia paitsi markkinoinnille, myös asiakaspalvelulle ja tuotekehitykselle – sekä esimerkiksi sisäisen osallistumisen välineenä. Monille asiakkaistamme formaatit ovat myös tapa generoida suoria tuloja niin mainostajilta kuin kuluttajiltakin. Sisältöä voidaan arvottaa ja jakaa erilaisiin aihealueisiin, jolloin saadaan lisää myytävää mainostilaa. Toisaalta kuluttajille sisällön säilyttäminen, monipuolisemmat palvelut jne. ovat kiinnostavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia joista ovat kiinnostuneet niin mediat kuin operaattoritikin.

Asiakkaamme saavat formaateissamme täydellisen yhteisöllisen median kokonaispaketin kohtuulliseen hintaan, ilman merkittäviä sisäisiä investointeja. Pystymme myös toimittamaan formaatteja hyvin nopeasti jopa 2-3 viikossa, mikä antaa asiakkaillemme tietyissä tilanteissa selvää kilpailuetua.

Toivottavasti tämä kertoi hieman siitä mitä teemme ja miten toimimme. Lisää tietoa saat kysymällä suoraan meiltä.

Tilastoksekus on tehnyt taas tilastoja. TK tutkimuksen mukaan “Internetin käyttötarkoituksista oli kasvattanut eniten suosiotaan blogien lukeminen, jota oli harrastanut joka kolmas Internetin käyttäjä vuonna 2007. Opiskelijoista blogeja oli lukenut joka toinen. Oma blogi oli koko väestöstä noin viidellä prosentilla ja opiskelijoista reilulla viidellätoista prosentilla.”

Sitä kannattaa miettiä. Samoin kuin sitä, missä Suomaliset blogejaan pitävät. Koska kotimainen tarjonta on pientä, valuu kirjoittelu kansainvälisiin palveluihin. Ja ne ovatkin huomanneet tämän ilmiön ja esim. ranskalaiselta Skyrockilta löytyy nykyään suomenkielinen palvelu. Tutkimuksen mukaan yksi haaste suomalaisten verkkopalveluiden käyttön kasvuun on kielimuuri. Jos ranskalaisilla on varaa rakentaa suomalaisille oma verkkopalvelunsa, niin miksi moista kykyä ei löydy Suomen mediakentältä? Sitä minä vain ihmettelen.

© 2010 Punahäntä Suffusion theme by Sayontan Sinha